Vaihtoehtoja asepalvelukselle ovat siviilipalvelu, aseeton palvelus ja totaalikieltäytyminen.
Siviilipalvelusmies (nk. sivari) on henkilö, joka kieltäytyy tavanomaisesta asepalveluksesta vedoten uskonnollisiin tai eettisiin omantunnonsyihin. Hän suorittaa siivilipalveluksen, jonka sisältö on yhteiskunnalle yleishyödyllinen työ. Siviilipalvelukseen haetaan hakemuslomakkeella joko kutsunnoissa, varusmiespalveluksen aikana tai sen jälkeen. Riippuen ajankohdasta, jolloin siviilipalvelukseen haetaan, hakemus jätetään joko kutsuntalautakunnalle, joukko-osaston komentajalle (varusmiespalveluksessa) tai puolustusvoimien aluetoimistoon tai siviilipalvelukeskukseen (muulloin).
Siviilipalveluksen kesto 347 päivää, josta vähennetään kertoimen perusteella ne päivät, jotka henkilö on mahdollisesti viettänyt asepalveluksessa. Siviilipalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jonka aikana palvelusvelvollinen täyttää 30 vuotta.
Siviilipalvelus alkaa hakemuksen hyväksymisvuoden tai kahden seuraavan kalenterivuoden aikana. Kirjallinen määräys palvelukseen astumisesta tulee 3kk aiemmin. Palveluksen aloitusajankohdasta voi jättää myös oman toiveen.
Siviilipalvelusajasta vietetään aluksi 4 viikkoa Lapinjärven koulutusjaksolla, jossa siviilipalvelusmiehiä valmennetaan tulevaa työpalvelusta varten. Koulutusjakson päätyttyä siviilipalvelusmiehet sijoittuvat työpalvelupaikkoihin. Mahdollisina palveluspaikkoina tulevat kyseeseen lähes kaikki valtion, kuntien, kuntayhtymien ja valtionkirkkojen laitokset sekä työpaikat. Siviilipalvelusmies hankkii itse palveluspaikkansa.
Siviilipalvelusmiehen työaika on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päivässä. Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehen ylläpidosta palveluksen ajan; majoitus, ruokailu, matkat ja terveydenhoito maksetaan palveluspaikan puolesta.
Vakaumus voi estää asepalveluksen suorittamisen, ja silloin on mahdollista valita aseeton palvelus. Nimensä mukaisesti palveluksessa ei opeteta aseiden käsittelyä. Palvelusaika aseettomassa palveluksessa on 255 tai 347 päivää, mikäli tehtävä niin edellyttää.
Hakemuslomake aseettomaan palvelukseen toimitetaan aluetoimistoon, jonka piiriin oma paikkakunta kuuluu. Sieltä saa myös lisätietoa aseettomasta palveluksesta.
Totaalikieltäytyminen
Totaalikieltäytyminen tarkoittaa kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta, myös siviilipalveluksesta, kieltäytymistä.
Sekä suoraan armeijasta että siviilipalveluksen kautta kieltäytyvien vankeusrangaistus on sama: puolet jäljellä olevasta henkilökohtaisesta palvelusajasta. Maksimikesto rangaistukselle on 6kk. Tuomio määrätään aina ehdottomana eikä sen aikana ole mahdollista päästä ehdonalaiseen vapauteen muutoin kun anomalla siviilipalvelukseen. Totaalikieltäytymisestä langetetusta tuomiosta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Sen sijaan suojelupoliisi tekee siitä merkinnän kortistoihinsa, mistä saattaa olla haittaa haettaessa sellaista työpaikkaa jossa kysytään luotettavuuslausuntoa.
Totaalikieltäytyminen käynnistyy kun totaalikieltäytyjä tekee joko kirjallisen kieltäytymisilmoituksen ennen palveluksen alkua tai sen aikana, jättää saapumatta hänelle määrättyyn palveluspaikkaan armeijassa tai siviilipalveluksessa tai poistuu sieltä luvatta.
Jos siviilipalveluksesta kieltäytyvä tekee kirjallisen kieltäytymisilmoituksen, pelkkä ilmoitus käynnistää oikeusprosessin. Jos henkilö jää pois tekemättä ilmoitusta, palveluspaikka pyytää poliisilta virka-apua ja jonkin ajan kuluttua henkilö tullaan hakemaan kotoaan. Myös tässä vaiheessa voi tehdä kirjallisen kieltäytymisilmoituksen.
Jos kieltäytyminen tapahtuu suoraan armeijasta, varmin tapa on käydä henkilökohtaisesti jättämässä kieltäytymislomake varuskunnalle heti palvelukseenastumispäivänä. Jos henkilö jättää menemättä ilman ilmoitusta, hän saa todennäköisesti syytteen myös sotilaskarkuruudesta.
Totaalikieltäytyjien vankeustuomiot pannaan pääsääntöisesti toimeen ns. avovankiloissa. Avolaitoksissa ei ole muureja, kaltereita tai lukittavia sellejä. Niistä on mahdollisuus käydä ulkopuolella töissä tai opiskelemassa, vankilassa vietetään kuitenkin muu aika. Toinen vaihtoehto on valvontarangaistus, jossa henkilö saa asua kotonaan valvontapannalla varastettuna. Kotoa poistuminen on tarkkaan valvottua ja poistua saa vain syystä, esim. töihin tai opiskelemaan. Valvontarangaistukseen tuomitulla on osallistumisvelvollisuus, eli johonkin hyväksyttyyn toimintaan on pakko osallistua. Päihteiden käyttö rangaistuksen aikana on kielletty ja tätä valvotaan tuomitulle asetetun rikosseuraamusviraston valvojan ennalta ilmoittamattomilla kotikäyneillä.
Jos henkilö ei ole hankkinut avolaitosmääräystä, tai tekee siellä jonkun pahemman järjestyssääntörikkomuksen tai jos ei halua avolaitokseen, joutuu suljettuun vankilaan. Sekä suljetussa – että avolaitoksessa istuvilla vangeilla on mahdollisuus saada lomia, loma-aika alkaa kun on suorittanut tuomiostaan kaksi kuukautta. Valvontarangaistuksen sääntöjen rikkominen taas voi johtaa tuomion muuttamiseen vankeusrangaistukseksi,
Lähteet:
Puolustusvoimat
Siviilipalveluskeskus
Aseistakieltäytyjäliitto
Linkkejä