veroasiat
Mitä työsuhdeasiat ovat?
Verohallinnon perustehtävä on kerätä ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille täysimääräisinä, kustannustehokkaasti ja viivytyksettä. Toiminnan periaatteita ovat verotuksen oikeamääräisyys, oikea-aikaisuus ja tasapuolisuus. Perustehtävää tuetaan neuvomalla ja ohjaamalla asiakkaita, jotta he suoriutuisivat verotukseen liittyvistä velvoitteistaan mahdollisimman vaivattomasti. Yleistä verokorteistaPalkan, palkkion tms. maksaja toimittaa ennakonpidätyksen verovelvollisen vuosittain saaman verokortin nojalla. Verokortti annetaan erikseen pää- ja sivutoimea varten. Verokorttiin on merkitty, mihin tuloihin se soveltuu. Palkkaa varten tehdyssä verokortissa on useimmiten kaksi prosenttilukua, perus- ja lisäprosentti sekä palkkakausikohtaiset tulorajat. Palkkaverokortti voi olla myös vuositulorajallinen. Verokortit ovat värillisiä. Osa verokorteista on kuitenkin valokopioita muistuttavia mustavalkoisia, yksipuolisia lomakkeita. Työnantaja voi erottaa verohallinnon tekemän alkuperäisen verokortin kortissa olevista verohallinnon tunnuksista. Työnantajan on aina vaadittava alkuperäisenä päätoimen verokortti ja niin sanottu portaikkoverokortti. Verotoimiston antamista mustavalkoisista verokorteista alkuperäisyyden voi tunnistaa verotoimiston leimasta. Verovelvollinen voi hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa verotoimistosta, postitse tai puhelimitse. Verotoimiston antamia verokortteja lähetetään postin kautta myös elektronisena kirjeenä (eKirjeenä). Tällaisessa verokortissa on maininta siitä, että kortti on lähetetty eKirjeenä. Hakiessaan ennakonpidätysprosenttiinsa muutosta verovelvollisella tulee olla tieto verovuodelta jo kertyneistä tuloistaan ja ennakonpidätyksistään sekä arvio tulevista verovuoden tuloistaan. Verokortit toimitetaan verohallinnosta tulonsaajille viimeistään kaksi viikkoa ennen verokorttien voimaantuloa. Verokortit tulevat voimaan erikseen määriteltävänä ajankohtana, yleensä helmikuun alussa. Päätulon verokorttiPäätulon verokortissa on yleensä perus- ja lisäprosentti. Lisäksi verokortissa on palkkakausikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia kunakin palkkakautena. Lisäprosenttia käytetään siihen osaan tuloja, jotka palkkakautena ylittävät verokorttiin merkityn tulorajan. Vuoden 2005 alusta lukien palkansaajalla on lisäksi ollut mahdollisuus valita päätulon verokortti yhteen tulorajaan perustuvana. Jos tuloraja ylittyy yhden tulorajan verokortilla, pidätys toimitetaan lisäprosentilla. Palkansaajan on annettava alkuperäinen verokortti työnantajalle. Työnantajan on säilytettävä verokortti itsellään koko verovuoden tai ennen verovuoden loppua päättyvän työsuhteen keston ajan. Työsuhteen päättyessä verokortti on palautettava palkansaajalle. Jos työntekijä on valinnut yhteen tulorajaan perustuvan vaihtoehdon ennakonpidätyksensä toimittamistavaksi, työantajan tulee työsuhteen päättyessä merkitä verokorttiin maksamansa palkan määrä. Palkansaaja ei voi käyttää päätulon verokorttia samanaikaisesti useassa eri työsuhteessa, vaan se on tarkoitettu kerrallaan vain yhden työnantajan käyttöön. Jos palkansaajalla on useita työ- tai toimeksiantosuhteita, päätulon verokortti on annettava sille työnantajalle, jolta palkansaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa. Käytännössä palkansaajan kannattaa antaa verokortti sille maksajalle, jolta saatu tulo on suurin. SivutuloverokorttiPäätoimen verokortin saaneille verovelvollisille valmistetaan verokortti myös sivutuloja varten. Sivutuloverokorteissa voi olla kahdenlaisia ennakonpidätyksen toimittamista koskevia määräyksiä. Kortissa voi olla perus- ja lisäprosentti sekä vuosikohtainen tuloraja, johon asti työnantaja voi käyttää perusprosenttia. Sivutuloverokortissa voi olla myös yksi prosentti, joka on sama kuin päätulon lisäprosentti ja vastaa verovelvollisen ns. marginaaliveroprosenttia. Jos sivutulokortissa on vuosikohtainen tuloraja, kukin maksaja toimittaa ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan vasta sitten, kun saman maksajan palkkiot ylittävät verokorttiin merkityn tulorajan. Muuten sovelletaan perusprosenttia. Jos palkansaajalla on useita sivutoimisia työ- tai tehtäväsuhteita ja näiltä saadut tulot ylittävät verokorttiin merkityn vuosikohtaisen tulorajan, palkansaajan on itse seurattava sivutulojen kertymistä. Palkansaajan tulee pyytää sivutointen työnantajia toimittamaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan sen jälkeen, kun vuosituloraja ylittyy. Sivutuloverokorttia ei anneta työnantajalle, vaikka siinä olisikin vuosikohtainen tuloraja. Riittää kun palkansaaja esittää verokortin tai sen valokopion työnantajalle. Kortti voi siten olla samanaikaisesti usealla maksajalla toisin kuin päätoimen verokortti. PortaikkoverokorttiPortaikkoverokortissa on tulorajat, joita maksajan on noudatettava ennakonpidätystä toimittaessaan. Pidätysprosentti kasvaa portaittain tulojen kasvaessa. 3-portainen portaikkoverokortti valmistetaan vain kerran vuodessa tapahtuvassa laskennassa. Verotoimiston antama muutosverokortti ei voi olla portaikkoverokortti. Muutosverokortilla voi olla vain yksi tuloraja, koska kortti on laskettu verovelvollisen itse ilmoittaman tulon perusteella. Portaikkoverokortin tulorajat ovat vuositulorajoja. Tämän vuoksi työnantaja ei katkaise tuloseurantaa, jos palkansaaja esittää uuden portaikkoverokortin. Tuloseuranta katkaistaan vain silloin, jos palkansaaja esittää uuden verokortin, joka ei ole portaikkoverokortti. Jos uusi esim. 1.2. käyttöön otettava verokortti on portaikkoverokortti, tulorajaa seurattaessa otetaan huomioon tulot vuoden alusta alkaen eikä vain voimaantulosta lukien. Pidätysprosentteja sovelletaan vain verokortin voimaantulosta alkaen. Portaikkoverokorttiin tehtävät merkinnätPortaikkoverokortti tulee olla työnantajan hallussa työsuhteen ajan. Työnantajan tulee merkitä portaikkoverokorttiin työntekijälle maksamansa palkat, jos työsuhde päättyy kesken verovuotta. Tämä on tarpeen sen vuoksi, että seuraavan työnantajan tulee ottaa huomioon aikaisemmin palkansaajalle maksetut palkat ennakonpidätystä toimittaessaan. Merkinnät on tehtävä siinäkin tapauksessa, että palkansaajan ennakonpidätyksessä on sovellettu portaikkoprosenttien asemasta palkansaajan itsensä laskemaa yhtä pidätysprosenttia. Myös muiden suoritusten maksajien, jotka toimittavat ennakonpidätyksen palkkaa varten laskettujen pidätystietojen perusteella, on tehtävä verokorttiin samat merkinnät kuin työnantajankin. Näitä ovat esimerkiksi työttömyysturvaetuuksien sekä sairausvakuutus- ja muiden vakuutuskorvausten maksajat. Verokortti on merkintöjä varten toimitettava maksajalle, vaikka maksaja olisikin saanut pidätystiedot suoraan verohallinnolta. Koululaisten ja opiskelijoiden portaikkoverokorttiPortaikkoverokortti valmistetaan tulovuonna 15-18-vuotta täyttäville koululaisille ja opiskelijoille sekä tätä nuoremmillekin, jos heillä on ollut aikaisemmin palkkatuloa. Koululainen tai opiskelija voi itsekin hakea verokortin verotoimistosta tai pyytää verotoimistoa lähettämään sen itselleen. Myös muut kuin koululaiset ja opiskelijat, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, saavat portaikkoverokortin. Esimerkiksi vuoden 2005 portaikkoverokortin tulorajat ovat: Tulorajat ja ylin pidätysprosentti ovat samat, sen sijaan muut prosenttiluvut vaihtelevat esimerkiksi erilaisista vähennyksistä ja kunnan tuloveroprosenteista johtuen. Jos koululainen tai opiskelija saa palkkatulojen ohella esim. eläketuloa, tulot voivat yhdessä nousta niin suuriksi, että hän menettää oikeutensa perusvähennykseen kokonaan tai se pienenee. Verokorttiin ei tällöin välttämättä merkitä pidätysvapautta lainkaan. OpintorahavähennysOpintotukilaissa (65/1994) tarkoitettua opintorahaa saaville myönnetään kunnallisverotuksessa ansiotulosta opintorahavähennys, joka on enintään 2 200 euroa. Vähennys koskee myös korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/1992) perusteella opintorahaa saavia opiskelijoita. Tämän vuoksi opintorahan saajalla verovapausraja on korkeampi kuin muilla opiskelijoilla tai koululaisilla eli noin 3 180 euroa. Opiskelija, joka saa pelkästään opintorahaa, voi saada sitä siis 3 180 euroa joutumatta maksamaan veroa. Jos opiskelijalla on muita ansiotuloja, ne pienentävät opintorahavähennystä 50 % siitä määrästä, jolla opiskelijan puhtaat ansiotulot ylittävät täyden opintorahavähennyksen määrän. Vähennys ei näy opiskelijoiden verokorteissa. Sen vaikutus tulee kuitenkin otetuksi huomioon, koska opintorahasta toimitetaan ennakonpidätys pienempänä kuin muista tuloista. Aikuisopintorahaa saavat opiskelijat eivät saa opintorahavähennystä. Opintoraha ja aikuiskoulutustukiEnnakonpidätys toimitetaan opintotukilain nojalla maksettavasta opintorahasta, jos tuki on vähintään 170 euroa kuukaudessa. Ennakonpidätys toimitetaan tällöin 10 %:n suuruisena. Esitäytetty veroehdotus v 2006Tammikuussa 2006 ei enää tarvitse täyttää veroilmoitusta. Saat esitäytetyn veroilmoituksen keväällä. Se korvaa veroilmoituksen ja veroehdotuksen. Mikä esitäytetty veroilmoitus on?
Mitä se merkitsee sinulle?
Milloin saan esitäytetyn veroilmoituksen? Henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen huhtikuussa. Palautuspäivä on viimeistään 8.5.2006 tai 15.5.2006 sen mukaan kuin esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty. Mistä luvut veroilmoitukseen on saatu? Tiedot on saatu esimerkiksi työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja Kansaneläkelaitokselta. Veroilmoituksen erittelyosasta voit tarkistaa kaikki esitäytetyt tiedot. Mitä minun pitää tehdä, kun saan esitäytetyn veroilmoituksen? Sinun pitää tarkistaa esitäytetyt tiedot. Korjaa ja täydennä puuttuvat tiedot ja täytä niistä tarvittaessa liitelomake. Jos palautat ilmoituksen, muista myös allekirjoittaa se. Mistä saan liitelomakkeita? Yleisimmät liitelomakkeet ovat täyttöohjeen lopussa. Niitä on saatavana myös Vero.fi –palvelussa ja verotoimistoissa. Liitänkö kuitit ja tositteet? Jos esitäytetyssä veroilmoituksessasi on virheitä tai puutteita, palauta ilmoitusosa ja mahdolliset liitelomakkeet korjattuna verotoimistoon. Kuitteja ja tositteita ei enää liitetä veroilmoitukseen. Säilytä kuitit ja tositteet itselläsi 6 vuotta verovuoden päättymisestä. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa. Veroilmoituksella olevista esitäytetyistä tiedoista ei kuitenkaan tarvitse säilyttää tositteita, jos tiedot ovat oikein (esim. palkka- ja lainatiedot). Kuitteja asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkalipuista ei myöskään tarvitse säilyttää. Voinko halutessani kuitenkin antaa veroilmoituksen tammikuussa? Veroilmoitusta ei voi enää antaa tammikuussa, koska veroilmoitusmenettely poistuu ja kaikki asiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen. Voinko saada palauttamiseen lykkäystä? Lykkäystä voidaan myöntää pätevästä syystä puhelimitse enintään kaksi viikkoa. Pätevä syy voi olla esimerkiksi sairaus tai oleskelu ulkomailla. Pidempää lykkäystä pitää hakea kirjallisesti verotoimistosta. Uutta on, että lykkäystä voidaan myöntää myös erikseen pelkälle maatalouden, metsätalouden tai elinkeinonharjoittajan veroilmoituslomakkeelle. Millaisia muistiinpanoja sijoitustoiminnasta on pidettävä? Muistiinpanovelvollisuus laajenee siten, että verovelvollisen on pidettävä muistiinpanoja myös sijoitustoiminnasta. Sijoitustoimintaa on esim. arvopapereiden, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien ja muun vastaavan omaisuuden hankkiminen ja kaupankäynti näillä. Muistiinpanovelvollisuus tarkoittaa sitä, että verovelvollisen on tehtävä sellaiset muistiinpanot/säilytettävä sellaiset tositteet, joista selviävät riittävästi eriteltyinä mm. sijoitustoimintaan liittyvät omaisuuden hankinta- ja luovutusajankohdat sekä hankinta- ja luovutushinnat. Erillistä muistikirjaa ei tarvitse pitää vaan tarvittavien tositteiden säilyttäminen riittää. Arvo-osuusjärjestelmässä olevan omaisuuden osalta muistiinpanovelvollisuuden täyttämiseksi on yleensä riittävää, että verovelvollinen säilyttää arvo-osuustilinsä hoitajalta saamansa tiliotteet ja tositteet aikajärjestyksessä. Tietoja ja tositteita voi säilyttää myös sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa paperille tulostettavissa. Miksi kuitteja ja tositteita ei enää liitetä veroilmoitukseen? Verotusmenettelylakiin on lisätty säännös (VML 10 §), jonka mukaan veroilmoitukseen ei enää liitetä kuitteja ja tositteita. Verotuksessa on tavoitteena automaatioasteen nostaminen sekä menettelyn virtaviivaistaminen. Tällaiseen käsittelyyn ei sovellu tositteiden, kuittien ja muiden vastaavien selvitysten yksityiskohtainen läpikäynti. Tositteiden liittäminen ei sovellu myöskään sähköiseen ilmoittamiseen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina. Kansainvälisestikin tositteiden liittämisestä veroilmoitukseen on yleensä luovuttu. Sama käytäntö on mm. muissa pohjoismaissa. Kuinka pitkään kuitit ja tositteet tulee säilyttää? Kuitit ja tositteet tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päätymisen jälkeen, eli niin kauan kun verotusta voidaan oikaista. Mitä kuitteja ja tositteita pitää säilyttää? Esitäytetyn veroilmoituksen tietojen tarkistamiseksi tulee säilyttää kaikki verotukseen liittyvät tositteet, mm. palkkatositteet. Esitäytetyn veroilmoituksen tarkistamisen jälkeen tulee säilyttää ne tositteet, joiden perusteella esitäytettyyn veroilmoitukseen on tehty muutoksia tai lisäyksiä. Näitä ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen perusteena olevat kuitit ja kuitit tulonhankkimiskuluista. Niistä tiedoista, jotka ovat oikein jo esitäytetyllä veroilmoituksella, ei tarvitse säilyttää kuitteja. Kuten aiemminkin, asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksista ei tositteita tarvitse säilyttää. Vähennys lasketaan halvimman kulkuneuvon käytön mukaan. Edellä mainittujen tositteiden lisäksi saattaa joissain tapauksessa olla asiakkaan oman edun mukaista säilyttää tositteet mm. omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoista. Nämä voivat olla tulevaisuudessa tarpeen mahdollisen luovutusvoiton määrän laskemisessa. Kelpaako verottajalle, jos säilytän kuitit sähköisessä muodossa, esimerkiksi DVD:lle tallennettuna vai pitääkö ne säilyttää paperisena kansiossa? Tietoja ja tositteita voi säilyttää sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa paperille tulostettavissa. Teknisistä syistä verotoimistolla ei ole mahdollisuutta ottaa näitä tietoja vastaan sähköisessä muodossa. Asiakkaan tulee pyydettäessä toimittaa ne verotoimistoon paperilla. Missä tilanteissa verotoimisto voi pyytää kuitteja tai tositteita? Verotoimisto voi pyytää vuoden 2005 kuitteja tai tositteita esimerkiksi, kun vuoden 2005 verotusta toimitetaan vuonna 2006, jos se asian selvittämiseksi on tarpeen. Tämän jälkeen kuitteja voidaan pyytää oikaisu- tai muutoksenhakutilanteissa. Entä jos kuitit eivät olekaan tallella, uskooko verottaja silti? Jos alkuperäiset kuitit ja tositteet ovat kadonneet, voi verovelvollinen esittää asiasta muun luotettavan selvityksen. Tällaisena voidaan pitää asian laadusta riippuen mm. tiliotetta, takuutodistusta, myyjältä jälkikäteen saatua tositetta tai työn suorittajan jälkikäteen antamaa selvitystä taikka lähetysluetteloita, rahtikirjoja tms.
Lähde:
|
 |
linkkejä |