logo

työsopimus

 

Mitä työsuhdeasiat ovat?
Veroasiat
Työsopimus
Työsopimuksen päättäminen
Työtodistus
Nuori työntekijä

Ammattiliitot

Kirjallisen sopimisen etuja

Työsopimuksen tekemisestä kirjallisesti on monta hyötyä kummallekin sopijapuolelle. Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Alakohtaisia sopimuslomakkeita käyttämällä varmistetaan, että kaikki lain vaatimat ja alalla merkittävät ehdot otetaan sopimukseen. Kirjallinen sopiminen on omiaan luomaan työntekijälle käsityksen siitä, että työnantaja on luotettava sopimuskumppani. Tämä ylläpitää työmotivaatiota ja edistää sitoutumista. Kirjallisella työsopimuksella työnantaja välttyy myös laissa säädetyn kirjallisen selvityksen antamisvelvollisuudelta ja antamisen laiminlyönnin seuraamuksilta.

Työsopimuksen sisältöön vaikuttavat ainakin seuraavat:

  • työnantajan ja työntekijän tarpeet
  • työsopimuslain säännökset siitä, mistä asioista ainakin tulee sopia
  • alan työehtosopimuksen vähimmäisehdot, joita epäedullisemmin ei saa sopia
  • työsopimuksen sisältöä rajoittavat työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännökset.

Kirjallinen selvitys

Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti tai alla luetellut tiedot eivät ilmene kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä työntekijälle ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Selvitystä ei tarvitse antaa kuukautta lyhyemmän ajan kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta.

Kirjallisen työsopimuksen tai selvityksen vähimmäissisältö

  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeajan pituus (jos koeajasta sovitaan)
  • Työntekopaikka; jos ei pääasiallista tekopaikkaa, selvitys periaatteista joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus
  • Palkan määräytymisperusteet ja palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
  • Vähintään 1 kk kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettava rahakorvaukset, luontoisedut ja työntekijän kotiuttamisen ehdot

Työsopimuksen kesto

Työntekijän saa aina ottaa vakinaiseksi eli toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Jos työnantaja aikoo ottaa työntekijän määräajaksi, määräaikaisuudesta tulee sopia ja sille on oltava hyväksyttävä peruste, joka mainitaan työsopimuksessa. Näitä ovat esimerkiksi sijaisuus, työn kausiluontoisuus, määräaikainen hanke, kertaluontoinen työsuoritus, oppilaitoksen harjoitteluaika, oppisopimuksen määräaika tai jokin muu, yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä, määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka.
Jos työnantaja ei voi osoittaa työsopimukselle määräaikaista tarkoitusta, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Koeaika

Koeajan tarkoitus on selvittää työsuhteen jatkamisen edellytykset varaamalla tähän lyhyt aika työsuhteen alussa. Koeajasta ja sen pituudesta on sovittava. Jos työehtosopimus määrää tietyn pituisen koeajan, työnantajan on työsopimusta tehtäessä ainakin ilmoitettava työehtosopimuksessa määrätyn koeajan käyttämisestä. Ellei ilmoitusta anneta eikä työsopimus sisällä koeaikaehtoa, työsuhteessa ei ole koeaikaa.

Koeaika alkaa työsuhteen alkaessa ja kestää yhdenjaksoisesti sovitun ajan. Sovittua koeaikaa ei saa jatkaa. Koeajan enimmäispituus on tavallisissa tapauksissa neljä kuukautta. Alle kahdeksan kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet sovitusta määräajasta. Jos työnantajan noudatettavassa työehtosopimuksessa on rajoitettu koeajan pituutta, työnantaja ei saa sopia pidempää koeaikaa.

 
kuva: Latvis

 

 

linkkejä
Etusivu© JIBBOteam