logo

stressi

Mitä stressi on?

Stressi on ihmiselle välttämätön asia, sillä se on toimintaa liikkeelle paneva voima. Ilman stressiä olisimme passiivisia. Lyhytkestoinen stressi parantaa suorituskykyä, mutta jatkuessaan pitkään stressi alkaa vaikuttamaan elimistöä kuluttavasti ja saattaa aiheuttaa erilaisia sairauksia esim. hartiakipuja, sydänoireita ja alttiutta flunssalle. Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa myös tunneilmaisuihin, henkisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen. Sanotaankin että stressi on sisäistä kitkaa, joka estää asioiden luonnollisen kulun.

Mitä stressitilanteessa tapahtuu?

  • lihasten verensaanti kasvaa
  • sydämen syke ja verenpaine nousevat
  • hengitys tihenee
  • hapen, sokerin ja rasvojen kulutus kasvavat hermoston ärsyyntymisestä johtuen

Mikä aiheuttaa stressiä ja miten siihen reagoimme?

Stressiä aiheuttavat ylikuormitus, alikuormitus ja muut ihmiset. Ylikuormituksessa tehtävien määrä on liian suuri käytettävissä olevaan aikaan nähden, tehtävät ovat liian vaativia omiin kykyihin nähden, vastuu on kohtuutonta ja odotukset ylisuuria. Alikuormituksessa tehtäviä on sen sijaan liian vähän, tehtävät ovat liian yksipuolisia ja helppoja ja vastuu on liian vähäistä. Ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa myös stressiä. Koulumaailmassa, työelämässä ja opiskelussa joudumme jatkuvasti tekemään työtä toisten ihmisten kanssa ja yhteistuumin suorittamaan erilaisia tehtäviä. Työnjako saattaa olla epätasainen tai yhteistyötaidot puutteellisia. Tämä saattaa aiheuttaa stressiä. Seurusteluun ja parisuhteeseen liittyvät asiat voivat olla myös stressaavia. Rakastuminen – niin myönteinen tunnetila kuin se onkin – voi olla stressaavaa.

Ihminen reagoi stressiin useilla eri tasoilla – elimistön reaktioilla, tunnereaktioilla sekä toiminnan tasolla ; elimistön stressihormonien määrä lisääntyy, ihminen saattaa huolestua sekä alkaa vaikkapa ponnistelemaan asian eteen. Stressin vaikutus henkilöön riippuu sen kestosta, määrästä ja hallittavuudesta. Osa stressistä syntyy isoista asioista – vaikeista, kauaskantoisista päätöksistä, kun taas osa stressistä syntyy pienistä, arkipäiväisistä asioista, jotka eivät suju tai vaivaavat mieltä – ovat kuin ’hiekkaa rattaissa’

Stressitekijät eivät itsestään selvästi johda aina kielteisiin stressireaktioihin. Tunnemme kaikki ihmisiä, jotka eivät koskaan stressaannu. Stressaantumattomien ihmisten salaisuus on siinä, että heillä on käytössään hallintakeinoja, joiden avulla he välttyvät haitalliselta stressiltä.

Miten stressiä voi hallita?

Voimme hallita stressiä eri tavoin – puuttumalla suoraan stressitekijään tai stressiin liittyviin haitallisiin tuntemuksiin.

Suoraan stressitekijään puuttuminen - ongelmakeskeinen hallintakeino:

  • stressitilanteen kartoitus – miksi
  • häiriötekijöiden poistaminen ja vähentäminen
  • omien taitojen parantaminen
  • muiden apuun turvautuminen
  • tilanteiden kohtaaminen suoraan
  • toiminta on järkevää, joustavaa ja pitkäjänteistä

Haitallisten tuntemusten vähentäminen – tunnekeskeinen hallintakeino:

  • tilanteen valoisten puolien etsiminen
  • oman tilanteen vertailu muiden tilanteeseen
  • huumorin käyttäminen, omien kommellusten huvittavuuden tajuaminen
  • tilanteen vähättely
  • vaikeiden tilanteiden välttely
  • sellaisten keinojen käyttäminen, jotka parantavat hetkellisesti omaa oloa

 

 

lähteet:
Kalimo, Raija: Stressi ja sen voittaminen
Litmanen ym. ; Terveyden perusteet
Sandberg; Lasten ja nuorten stressi

 

kuva: Latvis

linkkejä

© Jibbo Team