logo

nukkuminen & lepo

Ihminen viettää merkittävän osan ajastaan unessa. Unen aikana koko elimistö elpyy rasituksista, erityisesti aivojen toiminta elpyy. Unen aikana valveilla opitut asiat siirtyvät pysyväismuistiin. Ihminen nukkuu keskimäärin 7 – 9 tuntia. Unessa on karkeasti ajatellen kevyen ja syvän unen vaihe. Näiden jaotteluiden sisällä on myös unessa vaihtelua ja siirtymisiä 3- 4 kertaan vuorokaudessa kevyestä syvään uneen ja päinvastoin. Unessa on myös erillinen REM –unen vaihe, jolloin uni on pinnallista, sydän lyö nopeammin, hengitys on kiihtynyt ja silmät liikkuvat luomen alla nopeaan tahtiin. Tässä vaiheessa yleensä nähdään unia. Kaikki näkevät unia – toisinaan muistamme ne, toisinaan emme.

Jos ihmisen nukkumista häiritään REM –unen aikana, on seurauksena valveilla keskittymisvaikeuksia. Toistuva unen häiriintyminen ja univaje johtavat sen lisäksi ärtyneisyyteen ja ahdistuneisuuteen. Mieliala ja suorituskyky alkavat muuttua merkittävästi, kun totutun mukainen yöunen määrä lyhenee kahdella tunnilla. Tilapäinen univaje korjaantuu nukkumalla. Jos univaikeudet kestävät alle kaksi viikkoa, niitä pidetään tilapäisinä. Jos univaikeudet sen sijaan kestävät kolme kuukautta, kyse on lyhytaikaisista univaikeuksista. Yli kolme kuukautta kestäneet univaikeudet ovat kroonisia eli pitkäaikaisia.


Univaikeuksia on kolmenlaisia:

- vaikeus saada unta ; illalla unen saanti kestää kohtuuttoman pitkään
- vaikeus nukkua yhtäjaksoisesti; nukkumiseen sisältyy toistuvaa heräilyä ja unen katkeilua
- vaikeus nukkua aamulla riittävän pitkään; herääminen aamuyöstä ja kyvyttömyys nukkua uudestaan

 

Lähteet:
Litmanen ym. ;Terveyden perusteet
Rehunen Seppo; Terveys ja liikunta
Fogelholm Mikael ja Rehunen Seppo; Ravitsemus, liikunta ja terveys
Fluchaire Pierre; Nukkuminen ja lepo
Härmä ja Sallinen; Univaje terveysriskinä

 

-

Mistä saan apua ja lisää tietoa?

terveyslinkkejä

© Jibbo Team